aivan tampereeen keskustan ytimessä, kuitenkin katseilta piilossa sijaitsee mun pesä = studio, jossa kuvaan kaikenlaisia ihmisiä, kaikenlaisiin eri tarkoituksiin.
rauhassa, kiireettömästi, kaverimaisella ja luovalla otteella.
välillä nauretaan, välillä itketään. joskus vain istutaan kahvikupposen äärellä ja ideoidaan.
mun yrityksen taustalla ei ole isoja investointeja. ei lainoja, ei kalliita vuokratiloja eikä viimeisintä kamerakalustoa. teen töitä vanhalla kameralla, jatkuvalla valolla ja paljon myös luonnonvalolla. se pitää kulut pieninä ja mahdollistaa sen, että voin pitää myös kuvausten hinnat kohtuullisina.
usein ajatellaan, että valokuvaukseen tarvitsee valtavasti kallista kalustoa. todellisuudessa moni asia syntyy paljon yksinkertaisemmin. hyvä valo, rento ilmapiiri ja rauhallinen tila vievät jo pitkälle. itse olen ottanut nyt monesti kuvauksiin mukaan mieheni otsalampun :D.
oma polkuni tähän ei edes alkanut suunnitelmana ryhtyä valokuvaajaksi. se alkoi silloin, kun sairastuin fyysisesti ja työt menivät alta. elämä muuttui aika nopeasti. silloin kamera tuli käteen vähän vahingossakin. aluksi ihan itseäni varten.
kuvaamisesta tuli tapa käsitellä asioita, tapa luoda jotain silloin kun moni muu asia elämässä oli epävarmaa.
eräänlainen terapia, laulamisen ohella.
ehkä juuri siksi tämä nykyinen studioni tuntuu nyt niin merkitykselliseltä. se ei ole vain tila kuvata, vaan pesä jossa kaikki tavallaan alkoi rakentua uudelleen. ei suuria puitteita, mutta paljon ajatusta ja tunnetta.
rotvalli art ei syntynyt itsestään eikä se ole siis itsestäänselvyys.
ihmiset tekevät unelmastani totta.
mallit, asiakkaat ja kaikki te jotka ootte tukenut ja kannustanut mua tässä matkan varrella.
usko itseesi - ole oma itsesi - rohkeasti!
merkityksen luot sinä! ei muut, ei seuraaja ja tykkäysmäärät.
ei some, ei algoritmit, ei yksittäinen kommentti.
sinä.
kamera on vain väline. kuvan arvo ei synny siitä, kuinka moni sen näkee, vaan siitä miksi se on olemassa. miksi sinä pysähdyit juuri siihen hetkeen, ilmeeseen tai kuvakulmaan. miksi nostit kameran silmillesi.
valokuvaajana on helppo ajautua mittaamaan omaa tekemistään numeroilla.
ne eivät kerro kuvasta juuri mitään.
ehkä vain sen kuinka nopeasti maailma selaa eteenpäin.
merkitys syntyy hetkessä, jolloin kuva tuntuu oikealta.
kun tiedät itse, miksi tämä kuva piti ottaa.
kaikkien kuvien ei tarvitse olla mestariteoksia. kaikkien kuvien ei tarvitse edes kiinnostaa muita.
tärkeintä on jatkaa kuvaamista vielä silloinkin, kun kukaan muu ei ole katsomassa.
kuka määrittelee oikean tavan luoda?
aloitin kuvaamisen monen vuoden tauon jälkeen puhelimella, innostuin ja ystävät toi minulle vanhan järjestelmäkameransa. kuvailin sillä hetken ja löysin nykyisen nikond7000 kamerani käytettynä tori.fi.
ei siis uusinta tekniikkaa, ei kallista kalustoa, ei edes mahdollisuutta hankkia tällä hetkellä.
oli vain kiinnostus, uteliaisuus ja halu nähdä maailmaa eri tavalla.
valokuvauksen maailmassa törmää nopeasti sääntöihin. puhutaan oikeista asetuksista, objektiiveista, oikeasta valosta ja jopa oikeasta tavasta nähdä kuva. moni aloittelija ajattelee, ettei voi aloittaa ennen kuin on tarpeeksi hyvä kamera tai täydelliset välineet ja alan koulutus..
totuus on kuitenkin se, että suurin osa oppimisesta tapahtuu juuri silloin, kun välineet eivät ole täydellisiä.
kun joutuu kokeilemaan, epäonnistumaan ja löytämään oman tapansa tehdä asioita.
vanha kamera opettaa kärsivällisyyttä ja rajalliset mahdollisuudet pakottavat ajattelemaan kuvaa enemmän.
alkaa kiinnitämään huomiota valoon, hetkiin ja tarinaan.
ja juuri siitä valokuvauksessa lopulta on kyse.
jos olet vasta aloittamassa, muista tämä:
sinun ei tarvitse tehdä asioita samalla tavalla kuin muut. sinun ei tarvitse omistaa kalleinta kameraa tai tietää kaikkia sääntöjä. tärkeintä on se, että kuvaat.
kokeilet. opit.
rakenna oma polkusi. joskus parhaimmat kuvat syntyvät nimittäin juuri silloin, kun ei tiedä mikä "pitäisi" olla oikea tapa. silloin uskaltaa kokeilla jotain, mitä muut eivät tekisi. ja ehkä juuri siksi maail,ma tarvitsee uusia kuvaajia. ei siksi, että he tekisivät asiat oikein, vaan siksi, että he näkevät asiat eri tavalla.
jos sinulla on kamera, mikä tahansa kamera.
sinulla on jo kaikki mitä tarvitset aloittaaksesi!
aloittelijana voi tuntua siltä, että pitäisi opetella kaikki kameran asetukset heti.
aukko, suljinaika, iso ja kymmenet muut säädöt.
totuus on kuitenkin yksinkertainen, kaikkea ei tarvitse osata kerralla.
riittää että ymmärrät perusidean:
suljinaika vaikuttaa liikkeeseen
aukko vaikuttaa syväterävyyteen
iso auttaa silloin kun valoa on vähän
tärkeintä ei kuitenkaan ole täydelliset asetukset vaan se että otat kuvan!
asetukset kyllä oppii ajan kanssa. valokuvaus on taito, joka kehittyy tekemällä.
matkan varrella tulee aina ihmisiä jotka epäilevät. jotkut sanovat, ettei kalusto riitä. toiset sanovat, ettei siitä tule mitään.
mutta usein ne ihmiset eivät ole itse yrittäneet tai ovat itse lopettaneet ensimmäisiin epäonnistumisiin.
älä anna heidän määritellä sinua ja tekemistäsi.
jokainen kuvaaja alkaa jostain, usein vaatimattomista lähtökohdista. tärkeintä ei ole se, mitä muut ajattelevat,
vaan se että jatkat kuvaamista = oppimista.
jos annat epäilijöiden päättää, tarinasi loppuu ennen kuin se ehtii edes alkaa.
kukaan muu ei näe asioita aivan samalla tavalla kuin sinä.
juuri se tekee kuvistasi ainutlaatuisia.
puss: MIMOSA
Lisää kommentti
Kommentit